RiinaLansi

Koulutus ja tutkimus on ilmastoakin tärkeämpi

Koulutuksesta on leikattu paljon rahaa kahden edellisen hallituksen aikana. Kataisen-Stubbin hallituksen kaudella SDP:n opetusministerit Jukka Gustafsson ja Krista Kiuru leikkasivat koulutuksen kokonaisrahoituksesta 8,4 prosenttia. Nyt päättyneellä hallituskaudella leikkauksia tehtiin 5,6 prosentin verran. Yhteensä puhutaan jopa 1,5 miljardista eurosta.

Nämä leikkaukset ovat olleet kipeitä. Koska päätöksiä ovat olleet tekemässä kaikki puolueet, toisten syyttely on melkoista hurskastelua. Hyvä puoli kehityksessä on se, että talous on nyt merkittävästi paremmassa kunnossa kuin neljä vuotta sitten. Sen myötä seuraava hallitus pystyy panostamaan enemmän myös koulutukseen ja kasvatukseen.

Nyt moni puolue on lisäämässä opettajien määrää. Eniten leikkauksista kärsinyt keskiaste ja etenkin ammatillinen koulutus tarvitsee lisää opettajia. Keskustan puheenjohtaja Juha Sipilä on ehdottanut tuhatta opettajaa ja ohjaajaa yrityksiin. Tavoitteena on ammatillisen opetuksen laadun kehittäminen muuttuvassa työympäristössä. Keinoina on mm. oppisopimuskoulutuksen laajentaminen.

Vaalihuumassa puolueet ajavat nyt ilmastomuutoksen vastausta taistelua, perustuloa ja koulutukseen panostamista. Jokainen näistä on miljardiluokan kokonaisuus, eikä Suomen valtiontalouden koko millään riitä kaikkien hankkeiden rysäyttämistä kerralla kuntoon. Valinnat eri toimien välillä perustuvat arvoihin: mitä kukin puolue katsoo tärkeimmäksi.

Demarit ovat tehneet ehkä radikaaleimman muutoksen politiikassaan. Neljän vuoden takainen 10 tuhannen kalorin pekonipasta on vaihtunut ilmastouskovaisuuteen, joka menee osin jopa vihreiden ohi. Tämä on toisaalta ymmärrettävää. Kannattajakunta ikääntyy vauhdilla ja jotenkin demareiden pitäisi vedota nuorempaan äänestäjään. Ilmastopelko sopii tähän paremmin kuin hyvin. Samalla demarit on sekoillut esimerkiksi omien verokantojensa kanssa, joten uusi linja on valittu enemmän tunteella kuin järjellä.

Vihreiden ilmastopelko taas kanavoituu ympäristöjärjestöjen kautta uusina ilmastolakkoina, joihin erityisesti lapset osallistetaan mukaan. Tulevaisuuden pelko ja ahdistus maapallon tuhoutumisesta tulee televisioruutujen läpi. Pelon lietsominen ratkaisujen etsimisen sijaan on populistista ja vastuutonta!

Koulutus, tutkimus ja ilmastonmuutos liittyvät aivan ehdottomasti toisiinsa. Mikäli emme hoida innovaatiopolkua kuntoon, meillä jää ilmastomuutoksen vastaisessa taistelussa lähinnä nurkassa istujan rooli. Moni vaatii suomalaisilta rankkoja uhrauksia globaalin ongelman ratkaisemiseksi.  Samalla meiltä syödään keinot olla kokoamme suurempi vaikuttaja ilmastonmuutoksen vastaisessa taistelussa koulutuksen ja tutkimuksen keinoin.

Meidän pitää priorisoida. Meidän pitää saada järkeä marssijärjestykseen. Lapset ja nuoret ovat tulevaisuutemme, heihin pitää panostaa kasvatuksen ja koulutuksen keinoin, eikä heidän tulevaisuuden uskoa saa tarpeettomasti lannistaa. 

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

1Suosittele

Yksi käyttäjä suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelija

NäytäPiilota kommentit (3 kommenttia)

Käyttäjän grohn kuva
Lauri Gröhn

Rohkenen epäillä, että edes tiedä mitä innovaatio tarkoittaa.

Käyttäjän RiinaLansi kuva
Riina Länsikallio
Käyttäjän lkkiiski kuva
Lauri Kiiski

Ilmastoasiaan liittyen YLE uutisoi tänään, että Kiinassa rakennetaan nyt ennätyksellisesti uusia hiilivoimaloita ja maa on lisäämässä kivihiilen käyttöä yli kolmanneksella, joka on jota kuinkin yhtä paljon, mikä on USA:n kivihiilen vuotuinen kokonaiskulutus konsanaan.

Ja täällä sitten ilmastovaaleja ja silleen lihan ja maidon haittaveroineen.

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset