RiinaLansi

Perustulo ei voi olla vastikkeeton

Sote säilynee yhtenä tulevan hallituksen suurimmista urakoista, mutta sen rinnalle on tulossa sotu eli sosiaaliturvauudistus. Suhtautuminen sotuun myös jakaa puolueita: vasemmistossa ja vihreissä toivotaan vastikkeetonta perustuloa, muilla malliin sisältyy jonkinlainen tarvehankinta. Siis vastikkeellisuus.

Keskustan pitkän aikavälin tavoite on perustulo. Ihminen on oikeutettu perusturvaan, joka pienenee ja poistuu verotuksen kautta tulojen kasvaessa. Perustulon pitää olla kannustava ja tehdä työn tekeminen, opiskelu ja yrittäminen aina kannattavaksi.

Tämän vuoden alussa käyttöön otettu tulorekisteri on tällä tiellä tärkeä etappi. Kun tilit valtion kanssa ovat jatkuvasti tasapainossa, ei tukia peritä takaisin eikä työstä tarvitse tuen maksamisen keskeytyessä kieltäytyä. Jos kykenee vain osapäivätyöhön, sekin onnistuu. Tuet eivät katkea määrittelemättömäksi ajanjaksoksi, mikä nykyjärjestelmässä on ollut iso este työn vastaanottamiseen.

Suhtautuminen sotuun jakaa puolueita: vasemmistossa ja vihreissä toivotaan vastikkeetonta perustuloa, muilla malliin sisältyy jonkinlainen tarvehankinta. Siis vastikkeellisuus. Vastikkeeton sosiaaliturva eli perustulo tai kansalaispalkka tarkoittaisi, että jokaiselle kansalaiselle maksetaan automaattisesti tietty summa kuukaudessa. Verotuksen kautta järjestelmä takaisi oikeudenmukaisuuden. Vastikkeettoman mallin ongelma on sen hinta. Vähän katsantokannasta riippuen perustulon lasketaan olevan nykyjärjestelmää joko miljardeja kalliimpi tai sitten edullisempi. Täysin aukottomia malleja ei taida vielä olla.

Sotu-laskuharjoitus tulee olemaan seuraavan hallituskauden suurin ponnistus. Kyse on valtiontalouden kannalta paljon merkittävämmästä asiasta kuin 10 miljardin euron hävittäjähankinta. Osviittaa antavat kuluvan vuoden talousarvion valtavat summat, joita yhtälössä pyöritellään:

- valtio maksaa perustyöttömyysturvaa lähes 2,4 miljardia euroa (summa oli muuten viime vuonna ensimmäistä kertaa suurempi kuin ansiosidonnainen työttömyysturva)
- perhe- ja asumistuet ja toimeentulotuki 4,4 miljardia euroa
- eläkkeet 4,6 miljardia euroa
- yhteensä valtion sotu-menot olivat 14,9 miljardia euroa, mutta perustulo ei tietenkään korvaisi tätä kaikkea

Esitetyissä vastikkeettoman perustulon malleissa Vasemmistoliitto puhuu 800 eurosta/kk ja Vihreät ensi vaalikaudella 300 eurosta ja vuoden 2023 jälkeen 600 eurosta/kk. Vihreiden mallissa perustulon päälle tulisivat asumistuki, toimeentulotuki, lapsilisät ja ansiosidonnainen turva, mutta mallin kustannuksista on vaikea sanoa mitään, koska sen rahoitusta ei ole avattu.

Torstaina Vihreiden Pekka Haavisto myönsi Ylen tv-tentissä, ettei Vihreillä ole tarkkaa mallia siitä, miten perustuloa rahoitetaan. Yleisesti ottaen esitetyissä malleissa haetaan laajempaa veropohjaa ja esimerkiksi Vasemmistoliitto haluaisi verottaa myös pääomatuloja progressiivisesti. Veroasteen nostaminen ei kuitenkaan kasvata verokertymää, joten ei ole olemassa mitään ihmeellistä verokampea, jota kovempaa vääntämällä voisi rahoittaa perustulomallin. Sitä paitsi verotuksemme on jo nyt hyvin kireää.

Valtion verotulot ovat vuosittain noin 45 miljardia euroa. Pääomien verotuksen kiristäminen sisältää aina uhkan, että pääomat viedään muualle. Yritysverotuksen täytyy olla kilpailukykyinen verrokkimaiden kanssa. Työn verotuksen kiristäminen taas sotii perustulon ideaa vastaan, koska se on omiaan heikentämään kannustinta ottaa vastaan työtä. Ns. haittaveroista tupakkavero tuottaa tänä vuonna miljardin, alkoholivero puolitoista miljardia, autovero vajaan miljardin, ajoneuvovero reilun miljardin. Haittaveroja ei voida loputtomasti viilata ylöspäin, eikä niistä löydy keinoa rahoittaa perustuloa. Energiavero tuottaa valtiolle 4,7 miljardia euroa, mutta käsi ylös, jos ajattelet, että maksamme liian vähän veroa sähkölaskussamme!

Kaiken kaikkiaan tulee olemaan äärimmäisen hankalaa löytää perustulolle toimiva rahoitusmalli ja vielä saada eri tavoin ajattelevat puolueet saman mallin taakse. Ehkä perustuloa pitäisi lähestyä toisesta suunnasta kuin kustannusten kautta. Toisille vastikkeeton malli sopisi, koska se periaatteessa mahdollistaa joutenolon, jos oma moraali ja maailmankuva sallii sen. Kysymys kuuluukin, pitäisikö sellainen ajattelu sallia?

Perustuloa on kokeiltu maailmalla. Jo 1970-luvulla Kanadan Manitobassa kokeiltiin Mincome-projektissa perustuloa ja 1970-80-luvuilla Kanadassa ja USA:ssa kokeiltiin negatiivisen tuloveron mallia viidessä eri projektissa. Analyyseissä mallien on havaittu pienentävän halua hakea töitä, mutta ei kovin dramaattisesti.

Suomen perustulokokeilun alustavat tulokset ovat tulkinnanvaraisia. Moni on kokenut elämänlaadun parantuneen, mutta työllisyysasteeseen kokeilulla ei ollut vaikutusta. En usko, että pitkällä aikavälillä vastikkeettomalla perustulolla olisi aktivoiva vaikutus ihmiseen. Perustulon motiivina pitääkin olla ennen kaikkea nykyisen tukiviidakon harventaminen siten, että jokaisen kannattaa aina ottaa työ vastaan, ryhtyä opiskelemaan tai yrittämään. Katson myös, ettei meillä pienenä kansakuntana ole varaa vapaamatkustajiin. Kaikki ovat arvokkaita ja kaikille löytyy mielekäs rooli. Kukin osallistuu kykyjensä mukaan. Ja jokaisen pitää voida tuntea ylpeyttä omasta roolistaan.

Tällaista mallia voisi haarukoida vaikkapa selvästi ensimmäistä perustulokokeilua laajemmalla ja paremmin oikeaa perustuloa vastaavalla kokeilulla. Ehkäpä kokeilussa voisi olla kaksi – kolme erillistä ryhmää, joista toisessa tulo olisi vastikkeetonta ja toisessa ei. Mallien tulotasojen pitäisi tietysti olla erilaisia, jotta nähtäisiin millainen kannustin saa ihmiset oikeasti liikkeelle.

Ehdottomasti paras tapa rahoittaa uusi sotu-malli on siis kasvattaa edelleen työllisyysastetta. Sosiaaliturva kuuluu ennen kaikkea niille ryhmille, jotka sairauden, työkyvyttömyyden tai väliaikaisen työpaikkakyvyttömyyden vuoksi sitä tarvitsevat.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

0Suosittele

Kukaan ei vielä ole suositellut tätä kirjoitusta.

NäytäPiilota kommentit (2 kommenttia)

Käyttäjän topira kuva
Topi Rantakivi

Tässä kuussa pitäisi tulla 1. vuoden perustulokokeilun kokonainen raportti. Pitää muistaa myös, että tutkijat kertoivat tulosten esiintyvän viiveellä ja he tutkivat tätä parhaillaan. Kokonaisuudessaan analyysi on valmis 2020 keväällä.

Sitten sinulle kysymys: Oletko lukenut perustulokokeilun 2 eri raporttia kokonaisuudessaan? Niissä materiaaleissa on jo mainittu ne erilaiset kokeilut ja ottaen huomioon eri aikakausi ja se, että niissä kokeiluissa oli tehty virheitä, missä ei ole otettu huomioon vaikuttavia tekijöitä.

Perustuloa olisi pitänyt jatkaa pidemmälle mutta isommalla otoksella vähintään 10 000, että olisi saatu tarkempia tuloksia.

Se kuitenkin on selvää, että että kokeilussa mukana olleet kokivat elämäntilanteensa paremmaksi, joka osoittaa sen nykyisen byrokratian ja kannustinloukkujen ongelman vaikka ei ole lisännytkään eikä vähentänytkään työllisyyttä.

Keskustalla ei ole selvää perustuloa, teillä on mielessä vain perusturva. Sellainen Universal Credit-malli, jonka haluatte Englannista ottaa kopioitavaksi.

- Keskusta
- Kokoomus
- KD
- Siniset
- SDP

Voisitte lukea oikeasti brittilehdistön artikkeleita, että miten oikeasti se UC siellä sujuu?

Ihmiset eivät ole numeroita.

Voimme luoda ihan oman järjestelmämme, omaa tietoa on paljon omasta takaa ja sitä varten ei tarvitse katsella ulkomailta, että mistä otetaan malliksi.

Kahden eri maan tavat infrassa eivät ole samanlaisia.

Käyttäjän jgagarin56 kuva
Juha Kuikka

Vastikkeellinen tulo ei voi olla perustuloa. Perustulon tulee määritelmänsä mukaisesti langeta jokaiselle kuin Manulle illallinen. Blogiotsikon sijasta siinä pitäisi lukea: "Vastustan perustuloa".

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset