RiinaLansi

Sähköautotavoitteet tulevat järkyttävän kalliiksi

Huhtikuun eduskuntavaaleissa on paljon tärkeitä teemoja, mutta moni on halunnut nimetä ne ilmastovaaleiksi. Puolueet esittävät kilvan toistaan kunnianhimoisempia tavoitteita, mutta vaikkapa sähköautojen suhteen kannattaa katsoa hieman numeroita.

Suomessa ensirekisteröitiin viime vuonna hieman yli 120 tuhatta henkilöautoa. Jos oletetaan, että tahti säilyy samanlaisena, myydään ensi vuosikymmenellä noin 1,2 miljoonaa autoa.

Jotta vaikkapa SDP:n 750 000 sähköauton tavoite toteutuu vuoteen 2030 mennessä, pitää ensi tammikuusta lähtien 62,5 prosenttia kaikista myydyistä autoista olla joko täyssähkö- tai hybridiladattavia. Viime vuonna hybridejä myytiin lähes 5000 ja täyssähköautoja 776 kappaletta. Tämä oli yhteensä vain 4,8 prosenttia kaikista myydyistä henkilöautoista.

Norja on maailman edistynein sähköautomaa. Siellä täyssähköautojen osuus ensirekisteröinneistä oli viime vuonna 31,2 prosenttia. Kun hybridit lasketaan mukaan, oli 0-päästöisten osuus 49,1 prosenttia. SDP:n kunnianhimoisen tavoitteen toteutuminen ensi vuosikymmenellä vaatisi siis, että menemme Norjan nykyisten lukujen ohi jo ensi tammikuusta lähtien.

Sähköautot ovat monelle meistä liian kalliita. Teslaa meillä eivät ihmiset suurissa volyymeissä osta, vaikka niihin katse maantiellä usein osuukin. Viime vuonna kaikista autoista eniten myytiin Nissan Quashqaita, jonka halvin malli maksaa nyt 23 675 veroineen. Nissanin mallistossa on myös suosittu sähköauto Leaf, jonka myyntihinta on 37 670 euroa. Tämä ero on vielä liian suuri, ja monella jää Leaf ostamatta.

Liikenteen osuus Suomen päästöistä on noin viidenneksen. Ilman muuta valtiovallan tulee tehdä kaikkensa, jotta autokannan uusiutuminen tulisi houkuttelevaksi ja mahdolliseksi. Pitää kuitenkin muistaa, että henkilöauton tarve on kovasti erilainen Kainuussa kuin Punavuoressa, joissa ihmisillä tulee molemmissa olla mahdollisuus elää ja liikkua. Niistä dieselillä toimivista työkoneista puhumattakaan.

Juuri kukaan ei ole puhunut siitä, kelle tämä lasku lankeaa. Jos ajatellaan, että uusi sähköauto maksaisi esimerkiksi 30 000 euroa (Leafin hinnan pitäisi tulla alas), maksaa 750 000 uutta sähköautoa seuraavan 10 vuoden aikana massiiviset 22,5 miljardia euroa. Ja ne ovat kaikki uusia autoja, sähköautojen vaihtoautomarkkinoita ei vielä ole. Jos ajatellaan, että vanhojen autojen vaihtoarvo olisi vaikkapa 10 prosenttia tuosta – mikä on optimistista, vieläkö vanha dieselauto kelpaa jonnekin? – jää jäljelle silti 20 miljardin euron lasku. Se kohdistuu suoraan veronmaksajaan ja auton ostajaan.

Summa on valtava. Sillä ostaa Suomeen vaikkapa 150 uutta hävittäjää. Tai pyörittää Yleisradion toimintaa yli 40 vuotta. Melkein haluaisi sanoa, että kun vastaan tulee sähköautoilun puolesta fanaattisesti paasaava, niin kannattaa laittaa kädet omiin taskuihin. Tuo 20 miljardia euroa kannattaa myös suhteuttaa päästöihin. Suomen osuus maailman fossiilisten polttoaineiden käytöstä aiheutuvista CO2-päästöistä on reilun promillen luokkaa. Jos se saadaan henkilöautojen sähköistämisellä leikattua puoleen, niin hintalappua voidaan pitää järkyttävän kovana. Ja tätä haluavat puolueet, jotka ovat hanakasti muutenkin nostamassa sinun ja minun maksamiani veroja.

Suomen rooli ympäristökysymyksissä ja ilmastonsuojelussa pitäisi enemmänkin nähdä teknologian kehittäjänä ja viejänä. Polttomoottoria ei saisi nähdä mörkönä, kun esimerkiksi biopolttoaineissa on vielä paljon tutkittavaa. Takavuosina Suomesta puhuttiin matkapuhelintekniikan laboratoriona. Pitäisikö Suomesta nyt tehdä vihreän autoilun laboratorio? Lähdetään vaikka liikkeelle siitä, että jokaisen työsuhdeauton pitäisi olla ladattava? Kehitetään biopolttoaineita ja kustannustehokkaita ratkaisuja muuttaa nykyautot biopolttoaineita varten? Eikä lähdetä estämään autoilua esimerkiksi verottamalla sen käyttöä vielä nykyistäkin selvästi enemmän?

Vihreämmäksi, mutta tasapuolisesti ja kaikkien erilaiset tarpeet huomioiden. Kävisikö?

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

2Suosittele

2 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (11 kommenttia)

Käyttäjän JaakkoAalto1 kuva
Jaakko Aalto

Jos sähköautojen kehitystä koskevat ennusteet toteutuvat, mitään ohjelmia ja pakkotoimia ei tarvita, sillä markkinat hoitavat asian. Jos ne eivät toteudu, markkinoille pakotetaan epäkypsää ja ylihintaista tekniikkaa tuki- ja painostustoimin. Tällaista menettelyä, jossa firmat onnistuvat värväämään valtion oman bisneksensä asiamieheksi on tavattu kutsua korruptioksi.

Käyttäjän jlinjama kuva
Jussi Linjama

Henkilöautojen vuosipäästöt ovat n 5.9 miljoonaa tonnia, eli ei suinkaan viidennestä koko Suomen päästöistä.

Päästöä ei myöskään saa nollaan millään vaihtoehtoisella kulkutavalla - ei edes "nollapäästöisellä". Realistinen vähennyspotentiaali on noin 3 miljoonan tonnin tasoa, jos rahaa on rajattomasti käytössä ja tuo raha voidaan tuottaa päästöttömästi.

Vertailun vuoksi SSAB Raahen tehtaan päästöt ovat 3.8 Mt, Helen Oy:n 3.3 Mt ja Porvoon jalostamon 3.0 Mt.

Käyttäjän RiinaLansi kuva
Riina Länsikallio

Juuri näin. Yhtälö on vieläkin mahdottomampi kuin mitä kuvasin tekstissä. Viidennes on koko liikenteen päästöt ja niistä ei päästä pitkään aikaan, mahd. koskaan eroon.

Julkiseen eduskuntavaalikeskusteluun toivoisin lisää keskustelua todellisista reunaehdoista ja faktoista, eikä pelaamista noppaa tavallisten suomalaisten rahoilla ilmasto- ja energiapolitiikassa.

Käyttäjän TeppoRaininko kuva
Teppo Raininko

"Norja on maailman edistynein sähköautomaa. Siellä täyssähköautojen osuus ensirekisteröinneistä oli viime vuonna 31,2 prosenttia. Kun hybridit lasketaan mukaan, oli 0-päästöisten osuus 49,1 prosenttia."

Nollapäästöistä autoa ei ole olemassakaan ja hybridiauot eivät ole edes lähellä sitä.

Tyypillinen lataushybridiauto on lähemmäs kaksi tonnia painava premiumauto, jossa 200-hevosvoimaista bensiinimoottoria avittaa 80 hv:n sähkömoottori, jolla optimiolosuhteissa pääsee yhdellä latauksella 40 km. Kun lataus on loppu, kulutus on sitä luokkaa kuin se paritonnisessa kaksisataahevosvoimaisessa autossa on.

Kuka ajaa alle 50 km:n ajosuoritteita latauspisteeltä toiselle, tuollainen auto on eittämättä ok., mutta mitä järkeä on maksaa autosta 60 000 € ja ajaa sillä 15 000 km vuodessa?

Täyssähköauto on lyhyillä matkoilla erinomainen valinta. Paljon pitkiä taipaleita ajavalle ei ole dieselin voittanutta. Jossain siinä välissä on ekolokero myös bensiinille / etanolille ja kaasullekin.

Käyttäjän RiinaLansi kuva
Riina Länsikallio

Kaikki varmaan haluavat vähä- tai 0-päästöistä liikennettä, mutta siihen on mentävä hallitusti. Esim. SDP:n ja vihreiden yltiöoptimistiset sähköautotavoitteet eivät vain ole realistisia. Niillä jäädään kuvitelluista ilmastotavoitteistakin.

Toivotaan että teknologinen kehitys sekä sähköautoissa että biopolttoaineissa ratkaisee asioita nopeammin. Tätä kehitystä meidän pitää tukea.

Käyttäjän Lumedemokratia kuva
Esa Heikkinen

Kirjoitus on järkevä kannanotto asiaan joka askarruttaa monia, varsinkin näin ennen vaaleja. Veikkaan että se puolue joka lupaa jäitä hattuun ja kustannukset kuriin pärjää vaaleissa.

Puoluettanne edustava nykyinen asunto-, energia- ja ympäristöministeri Kimmo Tiilikainen tekee kaikkensa pitääkseen Suomen esimerkkinä yltiöuhrautuvaisesta kansasta joka minimoi kaikki päästönsä kustannuksista välittämättä. Hänen ideologiassaan kansalta ei kysytä yhtään mitään. Miten arvioisit, Riina Länsikallio, hänen esiintymisensä ja lupauksensa maailman turuilla vastaavat puolueenne äänestäjillenne annettuja vaalilupauksia?

Esimerkkinä hänen blogikirjoituksensa ""Pohjoismainen ilmastojohtajuus ansaitaan teoilla", US 26.1.2019

Ja edelleen: jos puolueenne edustaja tulevassa hallituksessa on vastaavassa pestissä mikä on puolueenne antama lupaus veroja maksavalle kansalle? En usko että Herra Tiilikainen on saanut vapaasti päättää linjansa. Eli mikä on Keskustan kanta asiaan?

Käyttäjän RiinaLansi kuva
Riina Länsikallio

Hei,
kiitos kommentista. Keskustan ilmastolinja pyrkii olemaan hyvin realistinen moneen muuhun puolueeseen verrattuna ja ottaa myös huomioon tavalliselle kansalaiselle koituvat kustannukset. Ministeri on Tiilikainen ollut johdonmukainen ja realistinen ympäristöpolitiikassa.

Tässä vielä ote Keskustan tuoreesta, helmikuun alussa julkistetusta vaaliohjelmasta:

"Ilmasto kuntoon.
Ilmasto ei odota. Sen hyväksi on tehtävä enemmän ja nopeammin. Tavoitteemme on, että Suomi saavuttaa hiilineutraaliuden viimeistään 2045. Hiilinieluja on jatkossakin kasvatettava, kulutustottumuksia muutettava ja uutta teknologiaa kehitettävä.

Sipilän hallituksen päätös kivihiilen energiakäytön lopettamisesta vuoteen 2029 mennessä tarvitsee jatkoksi lisää energiatekoja. Kotimainen energia on Keskustalle ensisijaista. Tien on johdettava entistä vahvemmin kohti uusiutuvan energian Suomea. Panostamme puhtaisiin teknologioihin sekä älykkääseen, varastoivaan ja hajautettuun energiajärjestelmään. Esimeriksi biokaasussa yhdistyy ilmastohaasteeseen vastaaminen ja taloudelliset hyödyt. Uusiutuvaan energiaan liittyvä teknologia avaa mahdollisuuksia myös Suomen viennille. ....

Jokainen voi tehdä pieniä ja samalla suuria ilmastotekoja säästämällä energiaa ja muuttamalla kulutustottumuksiaan. Yhteiskunnan ja markkinoiden pitää helpottaa näiden valintojen tekemistä. Tuotteiden ja palveluiden ilmastovaikutuksista on saatava luotettavaa tietoa. Ilmastopolitiikan vihreänä lankana ei voi olla toistemme syyllistäminen. Tulevaisuudessakin on voitava ajaa autolla, syödä hyvää ruokaa, matkustaa ja asua omakoti- tai kerrostalossa. Tämä kaikki on mahdollista kehittämällä uusia ratkaisuja, jotka säästävät ilmastoa ja ympäristöä. "

Käyttäjän Lumedemokratia kuva
Esa Heikkinen

Kiitän vastauksesta. Tämä(kin) hyvä keskustelun avaus vesittyy tuolla copypaste-lainauksella Keskustan puolueohjelmasta. Emme siis äänestäjinä voi odottaa muuta kuin e.m. puolueohjelmaa vastauksina konkreettisiin kysymyksiin.

Herra Tiilikaisen ilmastohurmosta eivät kaikki suinkaan koe kansakuntaamme ja sen kansalaisia auttavana työnä. Käsittääkseni Suomalaisten poliitikkojen tehtävänä ei ole pelastaa maailmaa vaan huolehtia kansalaistensa eduista.

Käyttäjän RiinaLansi kuva
Riina Länsikallio

Kiitos vastauksesta. Olen eri mieltä Tiilikaisen toiminnasta ja pidän hänen avauksiaan hyvin realistisina ja johdonmukaisina. Keskustan virallinen kanta selviää puolueen vaaliohjelmasta, kuten muillakin puolueilla. Itse suhtaudun asioihin aina pragmaattisesti ja pyrin hakemaan vastauksia aina kuuntelemalla myös muiden mielipiteitä. Hyvä järkevä keskustelu johtaa aina parempaan lopputulokseen.

Toimituksen poiminnat